leffatoinen150429PP_503_la

Toinen mahdollisuus

Esitys su 13.12 klo 18.00 Kino Sammossa

ohj Susanne Bier

k16

102min

Liput: 5 € Kino Sammon jäsenet ja 7 € muut

Susanne Bier on lukeutunut Tanskan kärkiohjaajiin vuosituhannen vaihteesta lähtien. Bier on tehnyt uraa Tanskan ulkopuolella Hollywoodia myöten, mutta merkittävimmät elokuvansa hän on ohjannut kotimaansa kamaralla. Toinen mahdollisuus on Bierin tähänastisen uran vaikuttavin ja väkevin elokuva. Lapsen ja vanhemman asetelmaa puntaroivassa Toisessa mahdollisuudessa Bier vie lapsen kautta rakennettujen vahvojen emootioiden kuvauksen äärimmilleen. Pienten lasten vanhemmille elokuva voi konkreettisuudessaan olla liiankin ahdistava. Ankeudestaan huolimatta Toisessa mahdollisuudessa on ripaus toivoa, joka niveltyy saumattomaksi osaksi elokuvan tarinamaailmaa. Elokuvan hahmot ovat ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia, mikä pakottaa katsojan sisäisiin moraalipohdintoihin. Elokuva rinnastaa kaksi perhettä: päähenkilö Andreasin ja hänen Anna-vaimonsa sekä naisia hakkaavan ja huumeita käyttävän väkivaltarikollisen Tristanin ja tämän viimeisimmän tyttöystävän, Sannen. Päällisin puolin hienossa omakotitalossa ja saastaisessa huumekämpässä asuvia pariskuntia ei tunnu yhdistävän mikään muu kuin että kummatkin ovat pienen poikavauvan vanhempia.

 

Toisessa mahdollisuudessa ei ole yksiselitteistä oikeaa ja väärää, on vain ihmisiä, joiden tekemiä valintoja ja ratkaisuja on yritettävä ymmärtää. Toisessa mahdollisuudessa kahden vastasyntyneen lapsen kohtalo leikkautuu Nikolaj Coster-Waldaun esittämän poliisi-isän kautta tavalla, joka ei jätä kylmäksi. Tarinaan luotu jännite on poikkeuksellinen, se kantaa ensimmäisestä kuvasta viimeiseen. Elokuvassa ei ole yhtään ylimääräistä kuvaa saati kohtausta, vaan jokaisella kuvalla on paikkansa elokuvan tunnelman, teeman ja jännitteen rakentamisessa. Rikostarinan ja sosiaalidraaman näkökulmasta Toinen mahdollisuus muistuttaa visuaaliselta tyyliltään ja juonenkuljetukseltaan brittiläisiä ja ruotsalaisia rikossarjoja. Bier on lähikuvien käytön mestareita. Hänen teoksissaan kasvokuvilla on kerronnallista merkitystä. Niillä mennään sisälle hahmoihin ja tämä toteutetaan kuvien merkityksiä yhteen sitovalla leikkauksella.

 

Bier osaa yhdistää taitavasti brittiläis-skandinaavista rikostyyliä yhteiskuntakriittiseen sosiaalidraamaan, jonka keskiössä on lopulta yksityinen perhetragedia. Lopputulos on ankara tutkielma äärimmäisestä ratkaisusta syvän kriisin alaisuudessa. Kyseessä on lopulta hyvin yksinkertainen tarina, johon on onnistuttu lataamaan valtava inhimillinen voima. Elokuvan jälkeen tulee valtava tarve halata omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

 

 

 

Posted in Syyssarja 2015.