kuva-facebookiin-dok-sampo

Dok Sampo 31.8-1.9

DokSammon dokumenttien lipput 5 € kpl, 25 € koko sarja

Lauantai 31.8.

Klo 13.00 Vedenneito

VedenneitoEnsi-ilta: 5.4.2019. Kesto: 71 min. Ohjaaja: Petteri Saario

Vedenneito kertoo 13-vuotiaan Emikan ja hänen serkkunsa Antin riemukkaista hetkistä Saimaan saaressa huikaisevan järviluonnon keskellä, kaikkina neljänä vuodenaikana.

Yhdessä serkukset menevät koskemattomaan metsään, uivat, kalastavat ja keräävät mustikoita. Talvella he yöpyvät järven jäällä, revontulten alla. Keväällä he kohtaavat maailman harvinaisimman hylkeen, saimaannorpan.

Vedenneito on henkeäsalpaavan kaunis luontoseikkailu koko perheelle. Se on opettavainen ja hauska, lähinnä lapsille ja nuorille suunnattu kotimainen luontodokumentti. 13-vuotias Emika ja hänen serkkunsa Antti viettävät vapaa-aikansa Saimaan saaristossa tutkien kauniin järvialueen ihmeitä.

Emika ja Antti telttailivat järvellä jokaisena vuodenaikana etsien myyttistä ja äärimmäisen uhanalaista saimaannorppaa. Samalla he uivat, kalastivat, saunoivat, keräsivät marjoja, sienestivät, ihmettelivät revontulia ja pitivät hauskaa. Kaksikon seikkailut ovat sympaattista seurattavaa, eikä katsojallakaan käy aika pitkäksi.

Klo 15.00 They shall not grow old

they-shaal-not-growEnsi-ilta: 17.5.2019. Kesto: 1 t 40 min. Ohjaaja: Peter Jackson

Peter Jacksonin ohjaama ja tuottama dokumentti ensimmäisestä maailmansodasta on koskettava kunnianosoitus sodassa taistelleille brittisotilaille, joiden joukossa oli myös Jacksonin isoisä. Elokuvan materiaali on restauroitu ja digitalisoitu ja osa siitä on yleisölle ennen esittämätöntä. Äänimaailma on enimmäkseen rakennettu 60- ja 70-luvuilla tehdyistä sotilaiden haastatteluista.
They Shall Not Grow Old alkaa pienenä mustavalkoisena kaitafilminä mutta laajenee täyteen valkokangaskokoon ja saa samalla värit. Dokumentissa esitetään brittisotilaiden taival ensimmäisessä maailmansodassa armeijaan värväytymisestä sodanjälkeiseen elämään saakka. Elokuva on omistettu Jacksonin brittiläiselle isosisälle, joka palveli sodassa kersanttina. Restauroidun ja käsitellyn kuvamateriaalin lisäksi kuullaan ääninauhoja, joissa sotaveteraanit kertovat kokemuksistaan. Dokumentissa ei nähdä puhuvia päitä, eikä siinä ole erillistä kertojaääntä lainkaan. Kuvamateriaalista ja muisteloista syntyy vaikuttava yhdistelmä.

Klo 17.00 Maradona

maradonaEnsi-ilta: 5.7.2019. Kesto: 2 t 10 min. Ohjaaja: Asif Kapadia

Kapinallinen. Sankari. Huijari. Jumala. Ohjaajamestari Asif Kapadian (Amy, Senna) uutuuselokuva maailman suurimmasta jalkapalloilijasta, Diego Armando Maradonasta. Onneksi – jos yllä esitetty ei tunnu erityisen masentavalta – luvassa on silti erittäin huolellisesti taustoitettu (joskin tässä vaiheessa melko ennalta-arvattava) kertomus huikeasta noususta ja vielä nopeammasta tuhosta, maustettuna pikaisella silmäyksellä mafiajärjestön sisäiseen toimintaan. Lisäksi elokuva tuntuu esittävän, että vaikka Maradona ei mikään puhdas pulmunen ollutkaan, ehkä tarinan todellinen konna oli kannattajalauma, joka lähes söi tähden elävältä. Ja ehkä olisi syönytkin, jos siihen olisi tullut tilaisuus.

Sunnuntai 1.9.

Klo 13.00 Olliver Hawk

olliwerEnsi-ilta: 8.2.2019. Kesto: 1 t 12 min. Ohjaaja: Arthur Franck

On vuosi 1980. Suomen tunnetuin hypnotisoija Olliver Hawk, oikealta nimeltään Olavi Hakasalo, on oikeudessa syytettynä. Hänen elämäntehtävänsä oli ollut levittää hypnoosin ja suggestion sanomaa ja hän oli valmis uhraamaan kaiken saavuttaakseen vaikutusvaltaisen aseman yhteiskunnassa. Mutta vallan käytävillä suurisuinen eksentrikko on heikoilla jäillä. Olliver Hawk on meditatiivinen elokuva vallasta, totuuksista ja myyteistä kylmän sodan Suomessa. Oliko Olavi Hakasalo huijari vai väärinymmärretty nero, joka lavastettiin poliittisista syistä, vai molempia? Olavi Hakasalo syntyi Merikarvialla vuonna 1930. Hänen isänsä oli kunnan kamreeri ja äiti selvännäkijän kykyjä omaava postitoimistonhoitaja.

Hakasalon kiinnostus hypnoosiin alkoi hänen ollessaan 9-vuotias. Varsinaisen hypnoosikoulutuksensa hän sai oman kertomuksensa mukaan Australiassa aboriginaaliheimon poppamieheltä 1950-luvulla. Palattuaan viiden vuoden Australian-matkaltaan Suomeen, hän ryhtyi pitämään lavahypnoosinäytöksiä ympäri maata. Hänen hypnoosinäytöksensä näki hänen omien, luultavasti hieman liioiteltujen, muistelmiensa mukaan yhteensä lähes miljoona ihmistä.

Olavi Hakasalo eli forrestgumpmaisen elämän täynnä seikkailuja, sattumia, julkisuutta, rikkauksia, oikeudenkäyntejä, kiistoja ja tragediaa. Hän esiintyi monesti televisiossa, hypnotisoi eläimiä, julkaisi hypnoosiäänitteitä, avioitui kolmesti (tai neljästi, lähteestä riippuen), osallistui Korean sotaan, paljasti filippiiniläisiä ihmeparantajia, kehitti japanilaisille viranomaisille äänitaajuuksia mellakoiden neutralisointia varten ja juoni presidentti Urho Kekkosen taustajoukkojen pyynnöstä hänen poliittisia vihollisiaan vastaan. Näin siis kerrotaan. Kun hän syksyllä 1988 sai sairaskohtauksen ja kuoli Kemin työväentalolla kesken hypnoosiesityksensä, oli 58- vuotias Hakasalo jo uupunut mies. Jatkuva taistelu viranomaisia, skeptikkoja, terveysongelmia, kilpailijoita, entisiä vaimoja ja poliittisia vihollisia vastaan oli vienyt pohjan Hakasalon suunnittelemasta maailmanvalloituksesta. Hakasalo oli idealisti, joka aidosti uskoi olevansa tärkeässä roolissa valistamassa hypnoosin mahdollisuuksista positiivisena voimana yhteiskunnassa. Hän myös pyrki varoittamaan ihmisiä hypnoosin ja suggestion väärinkäytöstä uskonnossa, mainonnassa ja politiikassa.

Klo 16.00 Mars kuvien takaa

marsEnsi-ilta Doc Point 2019. Kesto 56 min. Ohjaaja: Minna Långström

NASA:n robotiikan tutkija ja Curiosity-mönkijän ohjaaja Vandi Verma työskentelee päivittäin Marsin pinnalla Los Angelesin Pasadenassa sijaitsevasta NASA:n Jet Propulsion Laboratorysta käsin. Hän ohjaa mönkijää Marsin maastossa nojaten suurelta osin kuviin ja niiden edistyneeseen muokkaukseen.

Minna Långströmin dokumenttielokuva on filosofinen matka Mars-tutkimuksen kiehtovaan maailmaan. Se kertoo erilaisten asiantuntijoiden näkökulmasta, kuinka NASA:n kuvamateriaali syntyy sekä kuinka sitä käytetään ja manipuloidaan tieteen, mutta myös tiedonjulkistamisen hyväksi.

Marsista muodostuu ideaali paikka kuvaamiseen ja kuviin liittyvien paradoksaalisten kysymysten pohtimiselle. Kuvat muovaantuvat osaksi tutkijoiden muistoja ja kuvien kautta koettu Mars alkaa tuntua entistä todellisemmalta. Monia tutkijoita ja scifi-kirjailijoita kiehtoo utopistinen ajatus Marsista mahdollisuutena uuteen alkuun. Laboratorion toiminnassa kuvastuu ihmisen halu löytää avaruudesta ja muilta planeetoilta Maalle tunnuksenomaisia ominaisuuksia, kuten tuttuja valoja, värejä, tunnistettavia paikkoja sekä jälkiä elämästä.

Klo 18.00 Aatos ja Amine

aatosEnsi-ilta: 9.8.2019. Kesto: 1 t 13 min. Ohjaaja: Reetta Huhtanen

Kuusivuotias Aatos ja hänen ystävänsä etsivät elämän merkityksiä pommi-iskujen ravistelemassa maailmassa. Molenbeekin kaupunginosa Brysselissä on mediassa leimattu jihadismin pääkaupungiksi, mutta 6-vuotiaille pojille Aatokselle ja Aminelle se on tavallista kotiseutua.

Pojat etsivät yhdessä vastauksia isoihin kysymyksiin. Aatos haluaa itselleen oman jumalan koska Aminella on jo Allah, mutta asiaa mutkistaa Aatoksen ystävä Flo, jonka mielestä ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ovat tulleet hulluiksi.

Aikuisten maailma keskeyttää väkivaltaisesti lasten leikit kun lähistön metroasemalle tehdään terrori-isku. Panssariajoneuvot, aseistetut sotilaat ja poliisit täyttävät kadut. Iltasadut herättävät väkivaltaisia kuvia ja jopa ystävyys joutuu koetukselle.

Nykymaailmassa, jossa rajalinjoja meihin ja muihin, ”toisiin”, tehdään nimenomaan uskontojen perusteella, päähenkilön ennakkoluuloton asenne näyttää mikroskooppisessa mittakaavassa, kuinka kulttuurisilla rajapinnoilla voi aivan hyvin elää ilman mustavalkoisia jakolinjoja. Katsomme maailmaa uteliaan pojan silmin, jonka leikeissä ystävien kanssa hypitään kepeästi muslimeista kristinuskoon ja kreikan mytologiaan.

Posted in Yleinen.