Turist_4-300x125

Turisti

Esitys sunnuntaina 22.11 klo 18.00 Kino Sammossa

ohj Ruben Östlund

K12

119 min

Ruben Östlund (s. 1974) on Ruotsin merkittävin nykyohjaaja, mutta Suomessa hänet tunnetaan huonosti. Ilman Ylen Teema-kanavaa hänen elokuviaan ei olisi nähty meillä juuri lainkaan.

Östlund on ennen Turistia ohjannut kolme pitkää elokuvaa.

Turisti on kuvattu Alpeilla. Ruben Östlund on itse viettänyt vuosia elämästään hiihtorinteillä, missä hän kuvasi lasketteluelokuvia. Turisti on katastrofi-elokuva. Ruotsalais-norjalainen pariskunta lomailee kahden lapsensa kanssa hiihtokeskuksessa. Tavallinen perhe, tavalliset lapset, tavallinen loma. Vanhemmista huokuu tyytymättömyys, ja lapset ovat pahantuulisia. Hiljaisuuden rikkoo uhkaava lumivyöry, joka melkein peittää ravintolan terassin, kun perhe on aterioimassa. Mutta lumivyöry ei ole elokuvan keskeisin katastrofi. Perheen todelliset solmukohdat nousevat esille ääriolosuhteissa, kun lumivyöry herättää massapaniikin ravintolan terassilla lounasta nauttivien ruokailijoiden keskuudessa. Östlund asettaa suurennuslasin alle länsimaisen perhekäsityksen, miehen ja naisen roolit, sankaruuden ja turvallisuuden harhan. Piilevä aviokriisi, keskiluokkaisten kulissien romahtaminen olisi perheen varsinainen katastrofi. Östlund tekee kyynisyydestä spektaakkelin, joka paisuu sekä pienessä hotellihuoneessa että äärettömässä maisemassa. Lumiset rinteet ovat hänelle visuaalinen symboli, jota hän käyttää moni tavoin. Kirkkaus vastaan kaiken nielevä sumu. Hiljaisuus vastaan hiihtohissien epämiellyttävä kolina. Uhka, elokuvan keskeinen teema, särkee lähes joka kuvan.

Ilmaisutasolla kuvakerronta on tyyntä, mutta sisäisen jännitteen kielenä toimii toistuvasti esiintyvä Vivaldin nopeatempoinen viulusoitanto. Kuvan ja äänen ristiriita kommunikoi nerokkaasti pariskunnan epävarman ja tulehtuneen suhteen kanssa. Turistin toinen temaattinen ulottuvuus liittyy keskiluokan flirttailuun vaaran kanssa; luonnonvoimien tyhmänrohkeaan uhmaamiseen, joka istuu huonosti nykyihmisen turvallisuushakuisuuteen, materialismiin ja mukavuudenhaluun.

Elokuvan loppukuva on hyvin merkityksellinen. Sen sisältämää viestiä sopii pohtia vielä seuraavanakin päivänä.

Posted in Syyssarja 2015.