Venäläisten elokuvien sarja 7.12 – 9.12

suomi-venaja

 

 

 

Elokuvat ovat tekstitetty suomeksi ja niihin on vapaa pääsy.

Esitykset järjestää Suomi-Venäjän Riihimäen osasto ja Kino Sampo yhteistyössä.

Lisätietoja elokuvista tulossa myöhemmin.

Lauantai 7.12. klo 18:00 : 12 tuolia

12 tuolia (Dvenadtsat stuljev) (12 стульев) Komedia

12-tuoliaOhjaaja: Leonid Gaidi
Käsikirjoittajat: Leonid Gaidai, Vladlen Bahnov
Pääosissa: Sergei Filippov, Artšil Gomiašvili, Mihail Pugovkin, Natalja Kratškovskaja
Valmistusvuosi: 1971.
Ensi-ilta: 10.03.1972
Kesto: 161 min

12 tuolia (Dvenadtsat stuljev) on Leonid Gaidain ohjaama neuvostoliittolainen komediaelokuva vuodelta 1971. Sen käsikirjoituksen laativat yhdessä ohjaaja ja Vladlen Bahnov, ja tarina perustuu Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin veijariromaaniin Kaksitoista tuolia.

Yli kaksi ja puoli tuntia kestävä farssimainen, mykkäelokuvankin keinoja käyttävä tarina kertoo 1920-luvun Neuvostoliitossa elävästä huijari Ostap Benderistä, joka pettää ihmisiä hyötyäkseen. Entinen aatelismies Vorobjaninov kuulee anoppinsa piilottaneen sukunsa omistamia jalokiviä bolševikeiltä yhteen kahdestatoista ruokasalin tuolista. Tuolit on myyty pois, ja niin Vorobjaninov pestaa huijari Benderin kanssaan etsimään tuota yhtä tuolia.

Elokuvasta tuli valtavan suosittu kotimaassaan Neuvostoliitossa, ja siitä on jäänyt kansan suussa elämään monta repliikkiä. Suomessa 12 tuolia tuotiin ensi-iltaan 10. maaliskuuta 1972 ja se sai 12 674 teatterikatsojaa, millä se sijoittuu ensi-iltavuotensa 282 uutuuselokuvasta sijalle 153.

Leonid Gaidain 12 tuolia on neuvostokomedian klassikoita, joka on nähty televisiossakin kolmesti – vaikkakaan ei enää vuoden 1988 jälkeen. Vuoden 1988 televisioesityksen alla Helsingin Sanomien Mikael Fränti pitää elokuvaa hersyvänä veijaritarinana ja hyvänä satiirina ahneudesta, mutta sanoo ohjaaja Gaidain sortuvan hänelle ominaiseen tyypittelyyn, liioitteluun ja kikkailuun. Fränti moittii myös elokuvan liiallista pituutta.

Gaidain tyylissä on paljon vieraannuttavia piirteitä, tietoista teatraalisuutta ja liioittelua, mutta tämä kaikki on komedialle luvallista. Gaidai käyttää myös nopeutusta, minkä tarkoitus on ehkä tuoda mukaan ripaus mykkäelokuvamaisuutta – vaikka nopeutus tässä mielessä perustuukin väärinkäsitykseen, sillä aikalaiset eivät nähneet kohtauksia ”nopeampina”. 12 tuolia hyödyntää myös anakronismia, vaikka osaa viittauksista on vaikea tulkita tuntematta Neuvostoliiton 1970-luvun alun olosuhteita. Huikea on jakso, jossa nuoret vegetaristit elävät ahtaassa asunnossaan Tolstoin kuva seinällä. Pariskunta näyttää enemmänkin elokuvan valmistumisajan nykynuorisolta kuin viittaukselta tolstoilaisuuteen. Metaelokuvallisuutta Gaidai tuo esiin loppua kohti yhä enemmän, muun muassa mainitsemalla lopussa, että elokuva päättyy 17 minuutin kuluttua. Loppu tuntuu osin ironiselta, kun näytetään, mitä kaikkea hyvää neuvostoyhteiskunta on saanut aikaan tuolista löydetyillä timanteilla.

Sunnuntai 8.12. klo 19:00 : Julma romanssi

Julma romanssi, Zhestokij romans (Жестокий романс)

Ohjaus: Eldar Rjazanov,
Käsikirjoitus: Aleksandr Ostrovskin näytelmään perustuen Eldar Rjazanov
Kuvaus: Vadim Alisov,
Musiikki: Andrei Petrov
Rooleissa: Larisa Gusejeva (Larisa), Alisa Freindlih (Larisan äiti), Nikita Mihailkov (Paratov), Andrej Mjagakov (Karandyshev), Borislav Brondukov.
Valmistusvuosi: 1984
Kesto: 145 min
Ikäraja: S

Julma romanssi edustaa 1980-luvun neuvostoelokuvan historiallisen pukudraaman parhaimmistoa. Kauniisti kuvattu ja lavastettu elokuva perustuu Aleksandr Ostrovskin (1823–1886) kirjoittamaan näytelmään ”Myötäjäisiä vailla”, ja herättää eloon Ostrovskin näytelmille tyypillisen kylmän ja kovan maailman.

Tässä maailmassa ihmiset ovat kauppatavaraa, kaikki on ostettavissa, ja yritykset aidon rakkauden saavuttamiseksi ovat tuomittuja epäonnistumaan, kuten elokuvan päähenkilö, alussa vielä viaton ja toiveikas Larisa joutuu huomaamaan. Elokuvan alussa vietetään Larisan sisaren häitä. Leskiäiti on naittanut tytön rahasta vanhemmalle miehelle. Kohtaus ennustelee sitä, mihin Larisankin mahdollisuudet ja vaihtoehdot elämän aallokossa tulevat mitä todennäköisimmin tiivistymään. Larisaa liehittelee kaksi miestä, jotka ovat toistensa vastakohtia: valkoisella ratsulla saapuva hurmaava Paratov ja luotettavan mutta ikävän oloinen Karandyshev, joka on vailla minkäänlaista viehätysvoimaa. Äiti ja tämän lähipiiri sekoittavat pakkaa omine järjestelyineen. Kun Paratov lähtee ilmoittamatta eikä palaa vuoteen, Larisa suostuu vastentahtoisesti Karandyshevin kosintaan, koska ei näe muuta vaihtoehtoa. Mutta mitä tapahtuukaan Paratovin palatessa kaupunkiin?

Laulujen tekstit pohjautuvat Marina Tsvetajevan ja Bella Ahmadullinan runoihin.

Maanantai 9.12. klo 19:00

Kurjet lentävät (Letjat zhuravli)

kurjet-lentavatOhjaaja: Mihail Kalatozov
Henkilöt: Tatjana Samoilova, Aleksei Batalov, Vasili Merkurjev
Kuvaus Sergei Urusevski.
Teemat: Draama, klassikko
Valmistuvuosi: 1957
Ikäraja: K12.
Kesto: 95 Min

Neuvostoliiton suojasään kauden kansainvälinen läpimurtoelokuva oli georgialaisen Mihail Kalatozovin Kurjet lentävät (Letjat zhuravli, 1957), kuvaus traagisista ihmiskohtaloista toisen maailmansodan pyörteissä, pääosissa Tatjana Samoilova ja Aleksei Batalov. Sergei Urusevski haastoi upeassa kuvaustyössään Abel Gancen kamera-akrobatian.

1950-luvun toisella puoliskolla myös Neuvostoliiton elokuvatuotanto alkoi osoittaa ”suojasään” merkkejä. Tuotanto nousi nopeasti: 85 pitkää elokuvaa 1956 ja vuosikymmentä myöhemmin luku oli vakiintunut noin 125:een. Tekijäjoukossa tapahtui selvä nuorennusleikkaus, ja nähtiin monia huomattavia esikoistöitä (Tshuhrai, Alov & Naumov) tai läpimurtoja. Jälkimmäisistä suurinta huomiota saavutti monien muiden festivaalipalkintoja voittaneiden joukossa Mihail Kalatozov, jonka upeasta dokumentista Svanetian suolaoli kulunut melkein kolme vuosikymmentä, kun hän 55-vuotiaana elokuvallaan Kurjet lentävät koki suuren taiteellisen ja yleisömenestyksen.

Kurjet lentävät on tunteikas ja vivahteikas tarina sodan vuosilta, vaikka varsinainen sota rajoittuukin siinä lyhyeen episodiin rintamalta. Se on tarina sodasta, joka erottaa nuoret rakastavaiset, Veronikan ja Borisin,